Oon kulkenu tän päivää jotenkin sellasessa ihme sumussa.

Aamulla painoin 61 kg märillä hiuksilla, eli n. 60,5 kg oikeesti. Ärsyttävää, kun toi vaaka näyttää vaan puolen kilon välein; pitää varmaan käydä kattoo jostain, jos löytyis halvalla tarkempi. Muuten en oo tänään mittaillu, paitsi nyt illalla katoin rasvaprosentin ja ihan kiva lukema oli, vaikkakaan en luota noihin mun mittaustuloksiin. :D

Niin siitä sumusta, missä oon tän päivää oleskellut oikeestaan kokoajan... Jos multa nyt kysyis, mitä oon tehny tänään tai mitä joku mulle on sanonut, en varmaan osais vastata kovin hyvin. Jotenki tää päivä on menny sillai suorittaen vaa, enkä oo siis mitään suurempaa ahdistusta joutunu kestää koko päivää. Tosin miten se kohtaus onnistukin just tulemaan sillon kun olin O:n kanssa. :(    Nyt illallakin vaa oon lähinnä tuijottanu seinään ja yrittäny saada edes jonkinlaista ajatusta kulkemaan. Muistan, et tänään taas jossain vaiheessa tuntu et oisin voinu vaa juosta nurkkaan viiltelee ja oikeestaan jos sillon oisin saanu jotain terävää, ni siinä ois taas menty. Junassaki tuli sellanen fiilis, et vois vaan avata ne ovet ja hypätä. Näihi ajatuksii jotenki tottuu, tai siis niistä tulee nii automaattisii, et niitten toteuttamiseenki tuntuu olevan tosi matala kynnys sillä hetkellä. Se tunne on vaa kamala, jos on jossai ihmisten keskellä, ku tekis mieli vaa käpertyy suojaa itteltään ja kaikelta. 

Tän päivän syömisistä muuten, niin söin vaan koulussa n. 100 kcal, joista niistäkin oli pakko mennä oksentamaan osa poies. Se saatanan annos oli niin pieni, mut se syyllisyyden tunne on ihan hirvee, mikä tulee jokaisesta suupalasta, pienimmästäkin. Mua vähän pelottaa mennä sinne mökille huomenna, kun äitihän siellä tekee ruokaa ja sitä on sitte vaan pakko syödä. Ihan jo siks, että en voi olla niin töykee rakkaalle äidille, etten söis ku se vaivalla tekee ruokaa. Tottakai mää itte tiiän, ettei tää tervettä oo, mut niinkun jo mainitsin ni se tunne, mikä tulee ku syö, se kalvaa oikeesti mieltä just tasan niin kauan ku se ruoka on sun sisälläs ja tiiät, et se pitäs vaan päästä oksentamaan/kuluttamaan poies susta, koska muuten se muuttuu läskiksi.

Mä tiiän O, et sää luet tätä. En tiiä mitä sää ny ajattelet ja luotan kyl että ymmärrät ainakin jollain asteella. Kuitenki toivoisin et ajattelisit musta vielä suht samalla tavalla ku ennenki ja sen voin sanoo et on mulla täst pahemminki menny ja se oli nimenomaan ennen ku mää tutustuin suhun. Sää oot iha tietämättäs auttanu mua ja toivon ettet lähe mihinkää. :/

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Nyt on hirvee nälkä, mut eiköhän se ohi tästä mee ku pääsen uneen. Jos sitä huomen ois ees asteen verran parempi päivä, vaikka odotukset ei ny ookkaan kyllä kovin korkeella... Öitä vaan 8l

Someday...